Pekko Korvuo on Allegran multimediaspesialisti, jonka ansioihin kuuluu ALH:n pandemia-ajan tapahtumastriimien onnistunut toteuttaminen.
Pekko on kulkeutunut ja kotiutunut Helsinkiin omien sanojensa mukaan syvältä Metsä-Kainuusta, kivisten peltojen sekä sydän- ja verisuonitautien maasta. Kun lukio oli saatu päätökseen Kuopiossa, oli kiinnostus herännyt yhteiskuntatieteiden opiskeluun. Opiskelupaikan saamisen valtiotieteelliseen tiedekuntaan myötä kompassin nuoli oli suuntautunut kohti etelää.
Pekko on opiskellut poliittista historiaa. Kuitenkin tietojenkäsittelytieteen sivuaine osoittautui lopulta merkityksellisimmäksi yliopiston annista. Matemaattisessa ongelmanratkaisussa onnistuminen ja siitä suuresti nauttiminen herättivät hieman yllättäenkin vetoa teknillisempiin aloihin. ”Luonnontieteessä ja matematiikassa kun on ongelmia ja niillä ongelmilla on selkeät oikeat ja väärät vastaukset, niin kun sitten pääsee niihin oikeisiin vastauksiin, niin siitä saa koko ajan hirveitä endorfiiniryöppyjä ja välittömiä onnistumisen tunteita! Se on todella koukuttavaa se välitön palaute.”
Tällä hetkellä tulevaisuuden tavoitteena siintävätkin insinööriopinnot ja niiden myötä ”oikein perinteinen suomalainen hyvä ammatti”, Pekko naurahtaa. ”Olisi kivaa, jos 70-vuotiaana voisi katsoa taaksepäin ja edes jollain tavalla voisi olla iloinen ja ehkä jopa ylpeä siitä mitä on tehnyt. Voisi jättää maailmaan kokonaisuutena pienen plussamerkin miinusmerkin sijaan tekemällä jotakin, mistä itse nauttii ja olisi muillekin jotakin hyötyä.”
Mediatuotannon pariin Pekko on päätynyt harrastepohjalta ja omituisten sattumien kautta. Opiskelukaveri oli pyytänyt kuvaamaan videoblogia SDP:n Demokraatti-lehdelle. ”Enhän mä ollut kuvannut ainuttakaan videopätkää, saati editoinut sellaista, mutta sanoinpahan sitten kuitenkin, että joo kyllä mä voin sen tehdä. Sit se tavallaan jatkui siitä.” Pikkuhiljaa arsenaaliin on kertynyt parempaa kalustoa ja nykyään esimerkiksi tarvittavat työkalut ammattimaisen striimin toteuttamiseen löytyvätkin omasta takaa. Osaaminen on karttunut orgaanisesti, yksi kerrallaan asioita opetellen. Pandemian myötä esimerkiksi striimaaminen oli hyödyllinen taito tarpeen ja kysynnän lisääntyessä. ”Kun osaamisessa on pohja, niin siihen on luontevaa lisätä päälle yksittäisiä asioita. Ei tarvitse opetella alusta asti.”
Allegran hommiin Pekko päätyi alun perin antropologian opiskelijoiden vuosijuhlien kuvaamisen kautta. Miia oli nähnyt Pekon ottamia kuvia ja kysynyt häntä kuvaamaan myös Allegran projekteihin. Kyseessä oli kuulemma ensimmäinen ja ainoa kerta, kun yliopiston vuosijuhlista jää käteen jotain muuta kuin hirveä krapula ja morkkis. Pekolle Allegra toimijana henkilöityykin vahvasti Miiaan. ”Akatemiaa Suomessa, kun miettii, niin samanlaisia tieteen popularisoijia ei oikeasti kauheasti ole. Se on erityisen tärkeää yhteiskuntatieteissä ja humanistisissa tieteissä, pitää aiheista ääntä, että ihmiset kiinnostuvat. Miiassa on vähän start-up pöhisijää.”
Lyhyesti:
Mistä kolmesta arjen yksityiskohdasta et luovu?
”Ainakin Murueskimo-jäätelöt! Valtavan intohimoinen rakkaussuhde niitä kohtaan. Vanhan liiton jäätelötikku, ne on ihan parhaita! Menee yleensä 2 päivässä. Toinen ihan selkeä on varhaiset aamut. Olen löytänyt sisäisen keski-ikäisen maalaistyöläiseni. Kaikkein parasta on jos pääsee ylös ennen kun kaupunki on varsinaisesti herännyt. Viiden ja kuuden välissä lähtee liikkeelle. Ne tunnit on ihan omanlaisia tunnelmaltaan. Kolmantena kaikkien arkisten matkojen taittaminen pyörällä.”
Mitä teet, kun rajoitukset päättyvät?
”Pidän surullisen hiljaisen hetken. Mä oon ehkä yksi niistä, jotka on myös nauttinut näistä rajoituksista ja kotiin linnoittautumisesta ihan hirveän paljon. Ei tarvitse miettiä pienintäkään ”fear of missing outtia” kun tietää ettei missään tapahdu mitään! Toisaalta tietenkin on myös hirvittävän kiva, että tulee taas vähän jotain kekkereitä, kekkereitä on kyllä myös ikävä. Myönnettäköön.”
Kulttuurivinkkisi kevään odotteluun?
”Conan O’brien needs a friend -podcast! Se on todella hyvä. Vahva suositus. Aivan ihanaa taustakuunneltavaa, josta selkeästi välittyy, että ihmiset oikeasti tykkää jutella toistensa kanssa.”
Jos voisit viettää vuorokauden millä menneisyyden vuosikymmenellä tahansa, minne menisit ja miksi?
”Tässä pitäisi ehdottomasti tehdä ”paluu tulevaisuudet”, eli menisin jonkun hyvin kohtuullisen ajan ajassa taaksepäin ja kertoisin menneisyyden itselleni, miten tienata hitosti rahaa ja hyppäisin sitten takaisin.”
Lempipaikkasi Helsingissä?
”Minä rakastan Merihakaa. Se on aivan käsittämätöntä, että 70-luvulla joku kaupunkisuunnittelija on ajatellut, että se on hyvä tapa ihmiselle asua. Kaikessa harmaan neuvostoliittolaisuudessa absurdiudessaan mä oikeasti pidän Merihaasta tosi paljon. Kellarissa voi kuvitella olevansa 70-lukulaisessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa, jossa hallituksen tiedonantaja lavertelee salaisuuksia lehdistölle. Se tapahtuu aina just tollaisessa paikassa.”