Suvin akateeminen polku alkoi vuonna 1998 poliittisen historian parissa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Tuleva tutkijanura oli selvä jo maisterivaiheessa ja oikeutta jatko-opintoihin haettiin jo heti valmistumisen jälkeen. Suvi väitteli tohtoriksi vuonna 2012. Väitöskirjan aiheena oli Neuvostoliiton ja sen liittolaisten integraatiopolitiikka Euroopan talousyhteisö EEC:n tiivistäessä omaa integraatioprosessiaan 1970-luvulla. Sosialistiset maat, jotka eivät tunnustaneet EEC:n talouspoliittista valtaa, joutuivat jatkamaan länsikauppaansa erilaisin epävirallisin ratkaisuin. 

Akateemisen kotinsa Suvi määrittelee monitieteisen aluetutkimuksen verkostoihin. Kiinnostuksen kohteina ovat olleet esimerkiksi suomettuminen, Neuvostoliiton vaikutus Suomen politiikkaan sekä neuvostoleirin talousjärjestö SEVin toiminta Länsi-Euroopan integraation tiivistymisen myötä. Viimeisin tutkimushanke käsitteli vaihetta, jolloin NL ja muut sosialistimaat viimein avasivat suhteet EEC:hen 1980-luvun lopulla, eli kyseessä oli yksi nyky-EU:n ja Venäjän välisten suhteiden käännekohta. Erityisen kiinnostuksen kohteena Suvilla on ollut Neuvostoliiton näkökulma aiheisiin. ”Suomesta käsin voidaan sanoa vain osa totuudesta; venäläiset lähteet antavat välttämättömän lisänäkökulman.” Suvi onkin ollut opiskelijavaihdossa sekä Pietarissa, että Moskovassa, ja työskennellyt Moskovan arkistoissa.

Tutkimuksen parissa vietettyjen vuosien jälkeen Suvin kiinnostus alkoi kuitenkin suuntautua uraan varsinaisen tutkimustyön ulkopuolella. Ensimmäinen kytkös Allegraan loksahti paikalleen Valtiotieteellisen tiedekunnan kehittämispäivillä. Suvi pöytäseurueineen intoutui äänekkään intohimoiseen keskusteluun tutkijoiden pääsystä tiedevaikuttamiseen, siihen mitä näkyvyys tutkijoilta vaatii ja siihen, kuinka tilannetta voisi parantaa. Miia Halme-Tuomisaari löytyi seuraavasta pöydästä. Illan päätteeksi oli yhdessä todettu, että yhteistyö voisi olla hedelmällistä. ”Kun puhuu itselle tärkeistä asioista tarpeeksi kovaan ääneen niin hyviä asioita tapahtuu!” (Tässä vaiheessa haastattelijalta pääsee aamen.)

Ensimmäinen varsinainen Allegra-yhteistyö olikin Tiedetulkki-projekti, jonka tarkoituksena oli muodostaa siltoja tutkijan ja yhteiskunnan välille, eli miettiä miten tutkijat oppisivat sanoittamaan osaamistaan sekä akateemisella että yhteiskunnallisella kielellä. Tällä hetkellä Suvi vaikuttaa Allegralla vanhempana asiantuntijana Arvot, Ideaalit & Muutos -hankkeessa sekä Tutkitusti-hankkeen parissa.

Allegraa toimijana Suvi kuvailee adapteriksi; välittäjäksi. Sama tieto eri yleisöille vaatii erilaisen paketoinnin. Kuinka auttaa tutkijaa liittämään oma tutkimus yhteiskunnallisiin aiheisiin? Allegralla on tietotaito tämän tekemiseen. ”Etsitään keinoja yhdistää tutkimustieto yhteiskunnalliseen relevanssiin. Vaikuttamistyössä olennaista on, että yhteiskuntaan vietävällä tiedolla on vahva tutkimukseen perustuva pohja sekä ymmärrys yhteiskunnallisesta tarpeesta, johon tuo tieto antaa vastauksia.”

Lyhyesti:

Mitkä ovat akateemiset intohimosi?

”Ei kadoteta sitä, mikä on aluetutkimuksen ja oman oppiaineeni historian ydin, eli että mennään katsomaan lähelle ja yritetään ymmärtää toista. Ikinä ei tietenkään voida täysin ymmärtää, mutta pitää yrittää päästä irti omista sidonnaisuuksistaan, kun tehdään tulkintoja. Tarvitaan ymmärrystä myös siitä, mitä muut ajattelevat. Vaatimus yrittää ymmärtää toisten näkökulmia on se intohimo.”

Ulkomaa, jossa käymisestä haaveilet, jossa et ole käynyt?

”Unkari! On hauska ajatus, että vaikkei unkaria ymmärrä, niin kieli kuulostaa tutulta ja tuntuu, että sitä voisi ymmärtää! Turistina ei enää onneksi tarvitse yrittää löytää kaikkein erikoisimpia sivukujia ja laitakaupunkeja, turistikohteet riittävät. Vaikkapa Budapestin kylpylät!”

Historiallinen henkilö, jota ihailet?

”Kuka tahansa ihmisoikeustaistelija, esimerkiksi tällä hetkellä Valko-Venäjällä käynnissä olevan protestiliikkeen edustajat. Mitä rohkeutta vaatikaan osoittaa mieltään diktatuurissa, ja minkälaisia uhrauksia! Ihailemani henkilö on kuka tahansa, joka uskaltaa seurauksista välittämättä vastustaa tyranniaa.”

Mistä koostuu hyvä päivä?

”Hyvä päivä alkaa sillä, että on nukkunut tarpeeksi hyvin eli, että herää ilman kelloa. Hyvässä päivässä löytyy aikaa hetkille, jolloin ei tarvitse ajatella yhtään mitään, sekä hetkille, jolloin ehtii ajatella syvällisesti. On siis aikaa sekä ajatella että tyhjentää pää. Hyvä ruoka tietenkin ja hyvät kohtaamiset!”

Kahvi, tee vai kaakao? Mikä maku?

”Kahvi! Tummapaahto ja maidolla, aika vahvaa. Yksi kuppi päivässä, eli tietenkin aamukahvi.”

Lempipaikkasi Helsingissä?

”Vallilanlaakson siirtolapuutarha. Sen ympärillä on paljon muistoja. Olen asunut siinä lähellä, isäni oli Kumpulan kampuksella töissä. Märskyssä kävin pelaamassa koripalloa. Kaverilla on puutarhassa mökki. Siinä on hyvä olla, monien muistojen keskellä.”